Toiminimen perustaminen haltuun – näin aloitat yksityisenä elinkeinonharjoittajana

Toiminimen perustaminen on nopein, halvin ja paperitöiltään kevyin tapa ryhtyä harjoittamaan yritystoimintaa joko pää- tai sivutoimisesti. Tässä artikkelissa käymme läpi tärkeimmät asiat, jotka sinun pitää tietää toiminimiyrittäjyydestä ja perustamisilmoituksen tekemisestä.

Lukemisen jälkeen tiedät muun muassa sen, mitä eroa on PRH:n kaupparekisterin tai OmaVeron kautta tehdyillä perustamisilmoituksilla ja mitä uuden yrittäjän kannattaa huomioida ennen ensimmäisen laskun lähettämistä asiakkaalle.

Toiminimen perustaminen kaupparekisteri-ilmoituksella vai yrittäjäksi OmaVeron kautta?

Toiminimen perustaminen on puhekielinen ilmaisu sille, että ryhdyt yksityiseksi elinkeinonharjoittajaksi. Tällöin harjoitat elinkeinotoimintaa omalla y-tunnuksella eli sinusta tulee yrittäjä. Voit tehdä perustamisilmoituksen PRH:n eli Patentti- ja rekisterihallituksen ylläpitämään kaupparekisteriin tai ilmoittaa yritystoiminnan aloittamisesta OmaVerossa. 

Näiden kahden sähköisen perustamistavan ero on, että kaupparekisteriin liittymällä saat rekisteröityä virallisen ja käyttösuojatun toiminimen eli nimen, jolla harjoitat yritystoimintaa (esimerkiksi Virtasen Venehuolto).

Virallisesti toiminimi tarkoittaa yrityksen liiketoiminnassaan käyttämää nimeä yritysmuodosta riippumatta. Esimerkiksi Isolta on osakeyhtiö, jonka toiminimi on Isolta Oy. Puhekielessä toiminimellä kuitenkin viitataan usein yksityiseen elinkeinonharjoittajaan eli toiminimiyrittäjään.

OmaVeron kautta aloittamalla toimit yksityisenä elinkeinonharjoittajana omalla nimelläsi (Matti Virtanen) eli et rekisteröi käyttöösi erillistä, käyttösuojattua toiminimeä. Voit toki rekisteröidä toiminimen kaupparekisteriin myöhemmässä vaiheessa.

Yksityisen elinkeinonharjoittajan kirjanpito, verotus ja muut käytännön asiat toimivat kuitenkin samalla tavalla riippumatta siitä, rekisteröitkö käyttöösi toiminimeä vai et.

Yksityiseen elinkeinonharjoittajaan voidaan viitata monilla eri termeillä

Markkinoilta löytyy palveluja, joissa toimit ”kevytyrittäjänä omalla y-tunnuksella”. Tällöin olet myös yksityinen elinkeinonharjoittaja. 

Kevytyrittäjyys ei ole laissa määritelty termi, joten sillä voidaan palvelusta ja puhujasta riippuen välillä tarkoittaa eri asioita. Useimmiten kevytyrittäjyydellä viitataan kuitenkin toimintaan, jossa lähetät laskut laskutuspalveluyrityksen nimissä ja heidän y-tunnustaan käyttäen, jolloin et ole toiminimiyrittäjä.

Virallisemmissa yhteyksissä – esimerkiksi Verohallinnon materiaaleissa – toiminimiyrittäjää saatetaan välillä kutsua myös termeillä ammatinharjoittaja tai liikkeenharjoittaja.

Onko kaupparekisteriin pakko liittyä?

Kaupparekisterilaki uudistui kesällä 2023, ja toiminimiyrittäjien ehdot rekisteriin liittymiselle eivät ole enää niin tiukat kuin aiemmin. 

Käytännössä kaupparekisteriin liittyminen on nykyään pakollista vain, jos haluat rekisteröidä yritystoiminnallesi virallisen ja käyttösuojatun toiminimen. Rekisteröityä pitää myös silloin, jos asut Euroopan talousalueen ulkopuolella.

Ennen lakiuudistusta kaupparekisteriin liittyminen oli pakollista toiminimiyrittäjälle, joka harjoitti luvanvaraista elinkeinotoimintaa tai jolla oli yritystoimintaa varten omasta asunnosta erillinen liiketila. Rekisteriin liittyminen oli pakollista myös silloin, jos toiminimiyrittäjällä oli palveluksessaan perheen ulkopuolisia työntekijöitä.

Varsinkin päätoimisten toiminimiyrittäjien voi olla fiksua liittyä kaupparekisteriin ja hankkia tällä tavalla nimisuoja käytössä olevalle yritysnimelle. Jos taas olet hankkimassa y-tunnusta satunnaisia laskutustarpeita varten, saatat pärjätä hyvin ilman virallisen yritysnimen rekisteröintiä.

Paljonko toiminimen perustaminen maksaa?

Toiminimen perustaminen ja y-tunnuksen hankkiminen kaupparekisterin kautta sähköisellä ilmoituksella maksaa 70 euroa. Jos et halua rekisteröidä yritystoiminnallesi nimeä, voit ilmoittaa yritystoiminnan aloittamisesta ja hankkia y-tunnuksen myös OmaVeron kautta ilmaiseksi.

Varsinaisten perustamiskulujen lisäksi joudut toki yleensä maksamaan myös YEL-vakuutuksesta, kirjanpidosta, laskutusohjelmasta, pankkitilistä sekä monista toimialakohtaisista kuluista.

Yrityksen-perustaminen.netistä löydät laajemman artikkelin yleisimmistä yritystoiminnan kustannuksista, jotka pienyrittäjän kannattaa huomioida.

Millaiselle yrittäjälle toiminimi on hyvä yritysmuoto?

Yritysmuodon valintaan vaikuttavia tekijöitä on kymmeniä ja jokainen tilanne on erilainen. Pääsääntöisesti toiminimi eli yksityinen elinkeinonharjoittaja voi olla hyvä yrittämisen muoto, jos:

• Toimit yksin, etkä suunnittele työntekijöiden palkkaamista.
• Yritystoimintasi on kohtalaisen pienimuotoista niin tuloksen kuin liikevaihdon suhteen. 
• Et tarvitse merkittävissä määrin ulkopuolista rahoitusta yritystoimintaasi varten. 
• Liiketoimintasi ei sisällä isoja riskejä esimerkiksi velkaantumisesta, sopimusrikkomuksista tai vahingonkorvausvastuista.
• Haluat tarvittaessa pystyä lopettamaan yritystoiminnan helposti.
• Haluat selvitä hieman helpommalla niin sanottujen paperitöiden kanssa.

Yleensä valinta yritysmuodosta tehdään toiminimen ja osakeyhtiön välillä. Hyvin satunnaisiin laskutustarpeisiin voi soveltua myös kevytyrittäjyys, jolloin laskutat laskutuspalveluyrityksen kautta ilman omaa y-tunnusta.

Tutustutaan seuraavaksi lyhyesti toiminimen ja osakeyhtiön olennaisimpiin eroihin.

Verotus, kirjanpito ja vastuukysymykset – vertailussa toiminimi ja osakeyhtiö

Toiminimiyrittäjänä vastaat aina henkilökohtaisesti kaikista yritystoimintasi veloista ja velvoitteista. Osakeyhtiössä eli Oy:ssä vastuu sen sijaan rajautuu lähtökohtaisesti yhtiöön sijoitetun pääoman määrään. Toimiala, rahoituksen tarve ja yritystoiminnassa liikkuvien rahavirtojen määrä vaikuttavat olennaisesti siihen, millaisia riskejä yritystoimintaasi sisältyy.

Oy tarjoaa mahdollisuuden myös verotuksen optimointiin, jos tulos nousee korkeaksi. Osakeyhtiöstä yrittäjä voi nostaa itselleen palkkaa haluamansa määrän ja jättää loput yhtiöön. Yhtiö maksaa tuloksestaan 20 prosentin yhteisöveron. Osakeyhtiön yrittäjän nostama palkka puolestaan verotetaan yrittäjän ansiotulona henkilökohtaisen veroprosentin mukaisesti. 

Rahaa osakeyhtiöstä voi nostaa myös osinkoina. Mitä enemmän yhtiöön kerrytetään vuosien varrella varallisuutta, sitä enemmän yrittäjä voi hyötyä huojennetuista eli matalammin verotetuista osingoista.

Hyvin tienaavan toiminimiyrittäjän veroprosentti nousee korkeaksi

Toiminimiyrittäjällä kaikki yritystoiminnan tulot ovat automaattisesti henkilökohtaista verotettavaa tuloa, jolloin hyvällä tuloksella myös veroprosentti nousee väistämättä korkeaksi. 

Toiminimen tulot verotetaan yhdessä yrittäjän muiden tulojen kanssa. Pienistäkin toiminimellä tehdyistä lisäansioista voi siksi kadota iso osuus veroihin, jos esimerkiksi sivutoimisen toiminimiyrittäjän ansiot päätoimisesta palkkatyöstä ovat korkeat.

Toisaalta osakeyhtiöiltä vaaditaan aina kahdenkertainen kirjanpito, tilinpäätös ja erillinen yritystili. Tästä syystä kirjanpidon ja taloushallinnon kulut voivat osakeyhtiöillä olla toiminimeä isommat. Myös osakeyhtiön lopettaminen huomattavasti toiminimen lopettamista raskaampi ja kalliimpi toimenpide. Siksi hyvin pieneen tai väliaikaiseen liiketoimintaan ei välttämättä kannata perustaa osakeyhtiötä.

Yritysmuotojen imagoissa on eroa

Toiminimiyrittäjyys näyttää ulospäin pieneltä liiketoiminnalta osakeyhtiöön verrattuna, vaikka näin ei lukujen valossa olisikaan.

Yritysmuodon imagolla voi olla väliä, jos markkinoit palveluitasi muille yritysasiakkaille. Osakeyhtiö saatetaan mieltää vakaammaksi, uskottavammaksi ja pidempiaikaiseksi yhteistyökumppaniksi. 

Tavallisia kuluttaja-asiakkaita sen sijaan ei välttämättä kiinnosta pätkääkään, missä yritysmuodossa toimintaasi harjoitat, kunhan palvelu pelaa.

Lue tarvittaessa kattavampi artikkeli yritysmuodon valinnasta toiminimen ja osakeyhtiön välillä.

Kuka voi perustaa toiminimen?

Pää- tai sivutoimiseksi toiminimiyrittäjäksi Suomessa voi ryhtyä käytännössä kuka tahansa Euroopan talousalueella asuva henkilö. 

Toiminimen perustaminen on mahdollista myös alaikäisenä, mutta tällöin vaaditaan huoltajan tai muun edunvalvojan kirjallinen suostumus. Alle 18-vuotiaan pitää perustaa toiminimi paperilomakkeella.

Maksuhäiriömerkinnät eivät itsessään sulje pois toiminimen perustamista. Yritystilin avaaminen, rahoituksen saaminen tai muiden sopimusten solmiminen voi kuitenkin hankaloitua huomattavasti tai olla mahdotonta ilman luottotietoja.

Toiminimen perustamisilmoituksen täyttäminen

Tähän asti luettuasi hahmotat toivottavasti jo paremmin, onko toiminimi itsellesi parhaiten sopiva yritysmuoto. 

Katsotaan seuraavaksi, mitä asioita sähköisessä perustamisessa tulee huomioida – aloititpa toiminnan kaupparekisteri-ilmoituksella tai OmaVeron kautta.

Muistathan hoitaa starttiraha-asiat kuntoon ennen toiminimen perustamista, jos aiot hakea tukea. Yksi tuen saamisen ehdoista on, ettei päätoimista yritystoimintaa ole aloitettu ennen tukipäätöstä.

Toiminimi, aputoiminimi ja rinnakkaistoiminimi

Kun teet perustamisilmoituksen kaupparekisteriin, voit valita yritystoiminnallesi nimen eli toiminimen. Nimi ei saa loukata olemassa olevia yritysnimiä tai olla sekoitettavissa niihin. 

Olemassa olevia yritysnimiä voit tutkia PRH:n nimipalvelun avulla. Samalla kannattaa varmistaa, että yritysnimeä tukeva .fi-päätteinen domain on vapaana. Lue tarvittaessa 10 vinkkiä yritysnimen valintaan.

Aputoiminimen tai rinnakkaistoiminimen valitseminen ei ole pakollista. Aputoiminimi tarkoittaa nimeä, jolla voit harjoittaa tiettyä osaa toiminimesi liiketoiminnasta. 

Käytännössä aputoiminimestä voi olla apua esimerkiksi markkinoinnissa, jos toimit kahdella täysin erilaisella toimialalla, etkä halua myydä molempia palveluita yhdellä ja samalla nimellä. 

Rinnakkaistoiminimi puolestaan on varsinainen toiminimesi jollain muulla kielellä. Esimerkiksi ruotsinkielisellä alueella asuva toiminimiyrittäjä voisi rekisteröidä sekä suomen- että ruotsinkielisen nimen. Erikielisten nimien tulee vastata sisällöltään toisiaan.

Kaupparekisterin julkiset tiedot

Oman puhelinnumeron ilmoittamista kaupparekisterin julkisiin tietoihin kannattaa miettiä, jos et halua vastaanottaa ensimmäisinä viikkoina lukuisia puheluita erilaisia yrityspalveluja kauppaavilta puhelinmyyjiltä. 

Valtaosa puheluista on asiallisia, mutta esimerkiksi erilaiset yrityshakemisto- ja domainhuijaukset ovat olleet jo vuosia aloittavien yrittäjien riesana.

Asiakkaat löytävät puhelinnumeron verkkosivuiltasi, ja myös verotusasioita varten voit ilmoittaa puhelinnumeron OmaVerossa. Kaupparekisteri-ilmoituksestakin löytyy erillinen kohta puhelinnumerolle, josta sinut tavoittaa tarvittaessa antamaan lisätietoa ilmoitukseen liittyvistä asioista.

Kaupparekisteriin ja Verohallinnolle ilmoitettava toimiala

Toiminimeä perustaessasi ilmoitat toimialan joko yhteen tai kahteen paikkaan riippuen siitä, ilmoittaudutko kaupparekisteriin.

Kaupparekisterille voit ilmoittaa toimialan vapaamuotoisesti, kunhan muotoilusta tulee selkeästi ja mahdollisimman tarkasti ilmi, millaista yritystoimintaa harjoitat. Ilmoita kaikki toimialat, jos niitä on useampia. Halutessasi voit lisätä toimialamuotoilun loppuun ilmaisun ”ja kaikki muu laillinen liiketoiminta”.

Verohallinnolle sen sijaan ilmoitat vain toiminimesi päätoimialan viisinumeroisella TOL-koodilla. Jos harjoitat yritystoimintaa usealla eri toimialalla, valitse se, jolla pääasiallisesti toimit. Päätoimialan valinta ei sulje pois sitä, ettetkö voisi laskuttaa myös muiden toimialojen töitä toiminimelläsi.

Monilta aloilta löytyy lukuisia erilaisia TOL-koodeja, joiden erot saattavat olla pieniä. Esimerkiksi valokuvausalan vähittäiskaupalle ja valokuvausvälineiden ja -tarvikkeiden tukkukaupalle on omat koodinsa.

Vinkkiä valintaan voit katsoa YTJ-palvelusta tutkimalla saman alan yritysten TOL-koodeja. Tarkka luokitus kannattaa aina varmistaa lupaviranomaiselta, jos kyse on luvanvaraisesta yritystoiminnasta.

Mihin Verohallinnon rekistereihin toiminimiyrittäjän pitää ilmoittautua?

Yleisimmät aloittavaa toiminimiyrittäjää koskevat rekisterit ovat arvonlisäverovelvollisten rekisteri sekä ennakkoperintärekisteri. Suurin osa toiminimistä on yksinyrittäjiä, jolloin työnantajarekisteriin ei tarvitse liittyä.

Alv-rekisterin merkitys lyhyesti

Arvonlisäverovelvollisten rekisteriin pitää liittyä, jos vuosittainen liikevaihtosi ylittää 15 000 euroa. Poikkeuksena ovat toimialat, jotka ovat arvonlisäverotuksen ulkopuolella. Näitä ovat muun muassa terveyden- ja sairaanhoitopalveluiden myynti sekä vakuutus- ja rahoituspalvelut.

Kun kuulut alv-rekisteriin, lisäät toimialasi mukaisen arvonlisäveroprosentin osaksi myyntihintaa ja laskutat arvonlisäveron asiakkaalta. Sen jälkeen sinä tai kirjanpitäjäsi tilitätte arvonlisäverot Verohallinnolle. Ennen tätä voit kuitenkin vähentää myyntisi arvonlisäveroista omiin ostoihisi sisältyneet alvit.

Esimerkki arvonlisäverosta 

Myyt kuukauden aikana palveluita asiakkaille 1240 eurolla (1000€ + alv 24 %) ja ostat yritystoimintaasi varten tarvikkeita 620 eurolla (500€ + alv 24 %). 

Myyntien arvonlisäveroja on 240 euroa ja ostojen alveja 120 euroa. Näin ollen kyseiseltä kuukaudelta tilitettävä arvonlisävero Verohallinnolle olisi 240-120 = 120 euroa.

Kuinka usein arvonlisäverot pitää ilmoittaa ja maksaa?

Normaalisti yritykset tilittävät arvonlisäverot Verohallinnolle kuukausittain. 

Alle 100 000 euron liikevaihdolla arvonlisäveron ilmoittamiset ja maksut voi kuitenkin hoitaa neljännesvuosittain ja alle 30 000 euron liikevaihdolla kerran vuodessa. 

Tätä varten voit hakeutua jo toiminimeä perustaessasi pidemmän arvonlisäverokauden piiriin.

Ole tarkkana ensimmäisellä tilikaudella

Jos perustat toiminimen kesken vuotta, liikevaihtosi suhteutetaan vastaamaan 12 kuukauden mittaisen tilikauden liikevaihtoa. 

15 000 euron alv-raja ylittyy, jos ensimmäinen tilikautesi kestää esimerkiksi puoli vuotta (1.7.-31.12.) ja teet sen aikana 10 000 euron liikevaihdon.

Ensimmäisen tilikauden maksimipituus on 18 kuukautta, jonka jälkeen siirrytään normaaleihin 12 kuukauden pituisiin tilikausiin. Jos toiminimen kirjanpito tehdään yhdenkertaisena, tilikauden enimmäispituus on kuitenkin edellä kerrotusta poiketen 12 kuukautta. 

Yhdenkertaisessa kirjanpidossa tilikausi on aina kalenterivuosi, eli käytännössä ensimmäinen tilikausi päättyy perustamisvuoden viimeisenä päivänä.

Ennakkoperintärekisteri ja ennakkoveroa koskevat tiedot

Ennakkoperintärekisteriin liittymällä osoitat, että huolehdit tuloverojen maksamisesta itse.

Toiminimiyrittäjänä maksat veroa tekemästäsi tuloksesta. Tulos tarkoittaa yksinkertaistetusti sitä rahasummaa, joka jää käteen, kun toiminimen tuloista on vähennetty menot.

Kun tätä tulosta maksettavaa veroa maksetaan etukäteen verovuoden aikana, puhutaan toiminimen ennakkoverosta. Ennakkovero on siis etukäteen maksettavaa tuloveroa.

Ensimmäisenä vuonna ennakkoveron määrä perustuu itse tekemääsi arvioon siitä, millaisen tuloksen tulet tekemään. Voit hakea ennakkoveroa sähköisesti OmaVerossa. Samassa paikassa voit myös tehdä ennakkoveron muutoshakemuksen, jos alkuperäinen arvio tuloksesta näyttää menevän pieleen.

Näin et tule maksaneeksi verovuoden aikana liikaa tai liian vähän veroja. Jos näin kuitenkin kävisi, saat myöhemmin veronpalautusta tai vaihtoehtoisesti maksat puuttuvat verot joko lisäennakkona tai myöhemmin jäännösverona.

Entä, jos toiminimi ei liity ennakkoperintärekisteriin?

Jos et liity ennakkoperintärekisteriin ja lähetät asiakkaalle laskun palvelustasi, asiakkaasi joutuu tekemään ennakonpidätyksen eli pidättämään verojen osuuden sinulle maksettavasta työkorvauksesta. 

Lisäksi asiakkaan pitäisi ilmoittaa tieto sinulle maksetusta työkorvauksesta Verohallinnon tulorekisteriin. Asiakas ei myöskään voi saada kotitalousvähennystä ostaessaan palveluja yritykseltä tai yrittäjältä, joka ei kuulu ennakkoperintärekisteriin.

Siksi ennakkoperintärekisteriin liittyminen on käytännössä välttämätöntä palveluja myyville yrittäjille. Asiakkaan on paljon helpompaa vain maksaa lasku, ja yrittäjä huolehtii itse siitä, että maksaa tuloistaan veroa ennakkoon.

Kun yritystoimintasi jatkuu ensimmäisen tilikauden jälkeen, Verohallinto määrää sinulle ennakkoveron aiempiin verotustietoihin perustuen. Voit kuitenkin koska tahansa kirjautua OmaVeroon ja hakea muutosta ennakkoveroon, jos arvio toisen tilikauden tuloksesta poikkeaa merkittävästi ensimmäisestä.

Myös muut mahdolliset tulosi vaikuttavat verotukseen

Muista, että toiminimiyrittäjänä verotukseesi vaikuttavat myös muut tulosi. Toiminimellä tehty tulos verotetaan yhdessä muiden mahdollisten tulojesi – esimerkiksi palkkatyöstä saamasi palkan kanssa. Tämä pitää muistaa huomioida, kun haet ennakkoveroa.

Pienimuotoisessa toiminnassa voit kuitenkin huomioida toiminimen tuloksen myös verokortilla. Tällöin käytännössä muutat verokorttitietojasi siten, että ne huomioivat paitsi päätyön palkan, myös toiminimellä tehdyt lisätienestit.

Toinen vaihtoehto on hakeutua ennakkoperintärekisteriin ja maksaa ennakkoveroa. Ennakkoperintärekisteriin liittyminen on maksutonta.

Ennakkoveron yleinen eräpäivä on kuukauden 23. päivä. Maksuerien määrä riippuu siitä, millaiseksi toiminimen tuloksen arvioit ja kuinka paljon joudut ennakkoveroa maksamaan. Maksuerät ovat nähtävillä OmaVerossa.

Miten toiminimen kirjanpito järjestetään?

Toiminimen perustaminen tekee sinusta kirjanpitovelvollisen. Voit tehdä kirjanpidon itse tai hankkia kirjanpitäjän. 

Kirjanpito on myös mahdollista ulkoistaa sähköiselle kirjanpitopalvelulle. Käytännössä tämä tarkoittaa, että lähetät ja maksat laskut sähköisellä ohjelmistolla, joka toimii niin mobiilissa kuin nettiselaimessa. Samaan ohjelmistoon voit lisätä kuitit yritystoimintaa varten tekemistäsi ostoista. 

Myös tilitoimistolla on pääsy samaan ohjelmistoon, ja kirjanpitäjä hoitaa varsinaisen kirjanpidon tekemisen sekä muodostaa tarvittavat ilmoitukset Verohallinnolle. Käytännössä saat siis kirjanpitäjän ja ohjelmiston samassa paketissa.

Osakeyhtiöistä poiketen laki sallii toiminimiyrittäjille yhdenkertaisen kirjapidon. Yhdenkertainen kirjanpito on maksuperusteista, eli tulot ja menot merkitään kirjanpitoon siinä vaiheessa, kun tilille tulee tai sieltä lähtee rahaa. Osakeyhtiöiden kahdenkertaisessa kirjanpidossa kirjauksia tehdään jo silloin, kun lähetät laskun asiakkaalle ja uudemman kerran maksun saapuessa yrityksen tilille.

Jos olet sivutoiminen yrittäjä ja tilitapahtumia on vähän, kirjanpitoa voi hyvin tehdä itsekin esimerkiksi Excelissä toimivan kirjanpitopohjan avulla. Varsinkin päätoimisten yrittäjien kannattaa kuitenkin aina harkita kirjanpidon ulkoistamista, koska kirjanpidossa on kyse paljon muustakin kuin pelkästä tulojen ja menojen ynnäämisestä.

Miksi toiminimen kirjanpidon ulkoistaminen kannattaa?

Toiminimen perustamisen jälkeen saatat nopeasti törmätä esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin, jotka kaikki vaikuttavat siihen, että kirjanpito saadaan tehtyä oikein.

• Mitä ostoja voit vähentää kirjanpidossa yritystoiminnan kuluina?
• Mitä tarkoittaa poisto?
• Miten arvonlisäveron kanssa toimitaan, jos ostat esimerkiksi somemainontaa ja lasku tulee ulkomaiselta yritykseltä?
• Millaisia verovähennyksiä saat talteen työmatkoista?
• Mitä eroa on maksuperusteisella ja suoriteperusteilla arvonlisäverolla?

Kirjanpidon ulkoistamisen jälkeen voit keskittyä enemmän varsinaiseen yritystoimintaasi, etkä kirjanpito- ja verolainsäädännön pänttäämiseen. 

Perusasiat toiminimen kirjanpidosta, elinkeinonharjoittajan verotuksesta ja toiminimen rahojen käyttämisestä on silti toki hyvä ymmärtää myös itse.

Pitääkö toiminimiyrittäjällä olla yritystili?

Erillisen tilin avaaminen toiminimen tuloille ja menoille on tärkeää kirjanpidon kannalta, vaikka mikään laki ei tätä vaadikaan. Kun toiminimelle on oma tili, tuloista ja menoista on helpompi pitää kirjaa. Samalla näet nopeasti, jos jostakin tiliotteella näkyvästä tapahtumasta puuttuu kuitti.

Toiminimen tilin ei ole pakko olla yritystili. Toisaalta monet pankit kieltävät tiliehdoissaan henkilökohtaisten tilien käytön liiketoimintatarkoituksiin. 

Myös tilitoimisto saattaa vaatia yritystiliä, jos käytössä on sähköisen taloushallinnon yhteiskäyttöohjelmisto. Käytännössä tämä tarkoittaa ohjelmistoa, jonka kautta yrittäjä voi lähettää ja maksaa laskuja ja joka on yhdistetty yritystiliin. 

Myös tilitoimistolla on pääsy ohjelmaan, jotta kirjanpito ja ilmoitukset verottajalle saadaan muodostettua.

Missä vaiheessa toiminimen pitää hankkia YEL-vakuutus?

Toiminimiyrittäjät huolehtivat eläkemaksuistaan itse. Sinun tulee hankkia yrittäjän eläkevakuutus eli YEL-vakuutus, jos vuosittainen työtulosi on vähintään 9010,28 euroa (2024). 

YEL-työtulo on arvio sellaisesta summasta, jonka maksaisit palkkana samaa työtä tekevälle ja saman ammattitaidon omaavalle työntekijälle. Työtulon määrittelyssä huomioidaan myös yritystoimintasi laajuus, työtuntien määrä sekä saman alan kokoaikaisten työntekijöiden palkkataso yksityisellä sektorilla.

Työtuloraja on sen verran matala, että käytännössä päätoimisten toiminimiyrittäjien tulee aina ottaa YEL-vakuutus. Pienessä sivutoimisessa yritystoiminnassa YEL-työtulon alaraja sen sijaan ei välttämättä ylity.

Toiminimeä perustaessasi YEL-vakuutusta ei ole pakko ottaa heti, jos et tiedä, ylittääkö yritystoimintasi YEL-rajan. Vakuutus tulisi kuitenkin hankkia puolen vuoden sisällä, jos YEL-ehdot täyttyvät. Tällöin vakuutus tulee voimaan takautuvasti yritystoiminnan aloituspäivästä lukien.

Halvimmillaan YEL-maksut ovat noin 1700 euroa vuodessa (2024), kun uuden yrittäjän alennus on huomioitu. Tarkka lukema riippuu siitä, kuinka pieneksi tai suureksi YEL-työtulo asetetaan.

Lue laajempi artikkeli yleisimmistä YEL-vakuutukseen liittyvistä kysymyksistä. 

Mitä pitää huomioida ennen ensimmäisen laskun lähettämistä?

Toiminimen perustamisilmoituksen täyttäminen verkossa ei vie varttia kauempaa. Saat y-tunnuksen heti käyttöösi, minkä jälkeen voit lähettää laskuja. 

Käytännössä yritystoiminnan voi siis aloittaa heti perustamisilmoituksen tekemisen jälkeen. Poikkeuksena ovat yrittäjät, jotka toimivat luvanvaraisella toimialalla.

Muista kuitenkin seuraavat rajoitteet, jos liityt alv- ja ennakkoperintärekistereihin:

• Arvonlisäveron sisältäviä laskuja voit lähettää vasta sen jälkeen, kun toiminimesi on merkitty alv-rekisteriin.
• Myös päätöstä ennakkoperintärekisterimerkinnästä kannattaa odottaa, jotta asiakkaan ei tarvitse hoitaa ennakonpidätystä eli pidättää veroja sinulle maksettavasta työkorvauksesta.

Verohallinnon rekisterien käsittelyajat voivat olla muutamia viikkoja. Tämänhetkiset tilanteet voit tarkistaa Vero.fi-sivustolta.

Miksi toiminimen kannattaa ottaa käyttöön sähköinen laskutusohjelma?

Toiminimellä laskuttaminen kannattaa hoitaa ammattimaisesti heti ensimmäisestä laskusta lähtien. Sähköisen laskutusohjelman käyttäminen helpottaa yrittäjän arkeasi muun muassa seuraavilla tavoilla:

1. Vähennät riskiä laskutusvirheille 

Laskutusohjelma osaa huomioida pakolliset laskumerkinnät, joten sinun ei tarvitse olla verolakien ja -säädösten asiantuntija lähettääksesi asianmukaisia ja ammattimaisen näköisiä laskuja. 

Viitenumeroiden näppäilyä tai arvonlisäveroprosenttien laskemista ei kannata hoitaa manuaalisesti, jos haluat välttyä yleisimmiltä laskutusvirheiltä.

2. Lähetät laskut asiakkaan haluamassa muodossa 

Jos laskutat yrityksiä, sinun on pyydettäessä pakko pystyä lähettämään verkkolasku, joka on eri asia kuin sähköpostilasku. Myös paperilaskujen lähettäminen onnistuu tarvittaessa täysin sähköisesti tulostuspalvelun kautta.

Isoltan avulla voit nykyään lähettää laskuja myös suoraan kuluttaja-asiakkaiden puhelimeen. Jopa 90 prosenttia MobilePay-laskun saaneista kuluttajista maksaa laskun välittömästi.

3. Voit ulkoistaa maksuvalvonnan ja perinnän

Laskuttaminen on paljon muutakin kuin pelkkää laskujen luomista ja lähettämistä. Sähköisen laskutusohjelman avulla voit seurata saataviasi ja tarvittaessa automatisoida maksuvalvonnan ja perinnän. 

Myös myyntilaskujen arkistointi helpottuu laskutusohjelman avulla. Isoltasta löydät pienyrittäjälle sopivat työkalut myös tarjousten luontiin ja asiakkuuksien hallintaan.

4. Lähetät laskut asiakkaille vaikka puhelimella

Hyvä laskutusohjelma toimii laitteella kuin laitteella. Luo ja lähetä laskuja vaikka suoraan työmaalta puhelimellasi. Kun laskutus on vaivatonta, myös rahat saapuvat nopeammin tilille. 

5. Kirjanpitäjäkin kiittää

Laskutusohjelmasta voit lähettää myyntiraportit suoraan tilitoimistoon, jos olet ulkoistanut kirjanpidon. Sähköisten työkalujen hyödyntäminen ja kirjanpitäjän työn helpottaminen näkyy usein myös kirjanpidon hinnassa.

Isolta-laskutusohjelmaa voit käyttää pienillä laskumäärillä ilmaiseksi. Kattavamman Pro-version hinta on 12 euroa kuukaudessa. Voit verrata hintaa siihen rahaan ja aikaan, jonka käyttäisit laskupohjien manuaaliseen täyttämiseen tai laskujen tulostamiseen ja lähettämiseen itse.