Liiketoimintasuunnitelman laatiminen – tutustu LTS:n sisältöön ja LTS-pohjiin

Liiketoimintasuunnitelma eli LTS kuuluu yrityksen perustamisvaiheen tärkeimpiin asiakirjoihin. Vaikka liiketoimintasuunnitelman laatiminen ei ole pakollista, tietyissä tilanteissa sen tekeminen on käytännössä edellytys yritystoiminnan käynnistämiselle.

Tässä artikkelissa käymme läpi kyseiset tilanteet sekä liiketoimintasuunnitelman ydinsisällön. Lukemisen jälkeen tiedät myös sen, mihin asioihin liiketoimintasuunnitelmapohjan valinnassa ja LTS:n tekemisessä kannattaa kiinnittää erityistä huomiota.

Liiketoimintasuunnitelman sisältö lyhyesti

Liiketoimintasuunnitelma kertoo lukijalle, millaista liiketoimintaa yritys aikoo harjoittaa, miten se erottautuu kilpailijoistaan ja millainen määrä myyntiä tarvitaan, jotta toiminta on kannattavaa. Olennaista on tuoda ilmi, mistä asiakkaat tulevat ja miksi he ostaisivat tuotteita tai palveluja juuri tältä yritykseltä.

LTS:n sisältö ei ole kiveen hakattu, joten kahden eri toimialan yrityksen liiketoimintasuunnitelmat voivat erota toisistaan huomattavasti niin sisällöltään kuin sivumäärältään. Yrityksestä riippumatta liiketoimintasuunnitelma sisältää kuitenkin usein seuraavat osa-alueet:

• Tiedot yrityksestä ja omistajista
• Kuvaus liikeideasta
• Yrityksen myymät tuotteet tai palvelut
• Kohderyhmä ja markkinatilanne
• Tiedot tärkeimmistä kilpailijoista
• SWOT eli vahvuudet, heikkoudet, riskit ja mahdollisuudet
• Mahdollinen rahoitus ja sen järjestäminen
• Talouslaskelmat, kuten kannattavuuslaskelma
• Käytännön toimien kuten kirjanpidon ja laskutuksen järjestäminen
• Muu mahdollinen lisäinformaatio.

Käydään seuraavaksi lista hieman tarkemmin läpi kohta kohdalta. Liiketoimintasuunnitelman sisältöä voi soveltaa vapaasti, ja asiat voi esittää haluamassaan loogisessa järjestyksessä. LTS on yritystoiminnan suunnitteluun tarkoitettu työkalu ennen kaikkea yrittäjälle itselleen, joten valmiita malleja ei kannata seurata liian orjallisesti.

1. Perustiedot yrityksestä ja sen omistajista

Yrityksen perustiedot sisältävät keskeiset faktat yrityksestä, kuten 

• yritysmuodon 
• toimialan 
• kotipaikan 
• yhteystiedot. 

Omistussuhteet ja keskeiset päättäjät on myös syytä luetella, jos toimintaa ei harjoiteta yksin. Samassa yhteydessä voi myös kertoa lyhyesti omistajien valmiuksista kyseiseen liiketoimintaan.

2. Kuvaus liikeideasta ja tärkeimmistä erottautumistekijöistä

Liikeideasta kerrottaessa on tärkeä määritellä, mikä tekee yrityksen tuotteesta tai palvelusta riittävän erottuvan. Valtaosa liikeideoista ei ole uusia tai millään tavalla ainutlaatuisia, joten erottautumistekijöiden ja myyntivalttien pohtiminen on tärkeää. 

Paikkakunnan viidestoista parturi-kampaamo voi olla valtava hitti, mutta mitkä ovat potentiaalisia syitä tulevalle suosiolle? Voit tuoda ilmi myös yrityksesi visiota ja missiota, jos haluat sellaiset määritellä.

3. Tiedot yrityksen myymistä palveluista tai tuotteista

Tämän osion sisältö vaihtelee tietysti huomattavasti toimialasta riippuen. Mitä enemmän tuotteita on, sitä tarkemmin valikoimaa, tuotteiden hankintaa ja mahdollista tuotekehitystä kannattaa käydä läpi.

Tiettyä yksittäistä palvelua myyvä yrittäjä saattaa hyvin pystyä kuvailemaan oman palvelunsa vain muutamalla lauseella.

4. Kohderyhmä ja nykyinen markkinatilanne – missä asiakkaat luuraavat? 

Ketä potentiaaliset asiakkaat ovat? Mistä heidät tavoitetaan, ja onko heitä riittävästi yrityksen toimialueella? Kohderyhmä- ja markkinatilanneanalyysi käsittelee paitsi potentiaalisia asiakkaita myös markkinoiden kokoa ja kasvunäkymiä.

Tässä osiossa kannattaa pohtia sitä, mitkä kanavat ovat tehokkaimpia markkinoinnissa ja myynnissä. Löytävätkö asiakkaat sinut TikTokista, paikallislehden ilmoituspalstalta vai Googlesta?

5. Kenen kanssa kilpailet asiakkaista?

Kilpailijat saattavat löytyä omalta paikkakunnaltasi, mutta esimerkiksi verkkokauppojen kohdalla kilpailu voi olla maailmanlaajuista. Kilpailija-analyysi sisältää tiedot ainakin keskeisimmistä kilpakumppaneista: millaisia ovat heidän vahvuutensa, heikkoutensa ja arvioidut markkinaosuutensa?

6. SWOT-analyysi eli yrityksen vahvuudet, heikkoudet, riskit ja mahdollisuudet

Liiketoimintasuunnitelmaan sisältyvässä nelikenttäanalyysissa eli SWOT-analyysissa perataan läpi yrityksen sisäisiä ja ulkoisia vahvuuksia, heikkouksia, uhkia ja mahdollisuuksia.

SWOT voi auttaa hahmottamaan paremmin esimerkiksi sellaisia riskejä, jotka eivät muuten tulisi heti mieleen. Tällaisia riskejä voivat olla esimerkiksi mahdolliset lakimuutokset, teknologian muuttuminen tai taloudellisten suhdanteiden heittely.

7. Mahdollinen rahoitus ja sen järjestäminen

Yritystoiminnan aloittamiseen liittyy väistämättä kuluja – olipa toimiala mikä tahansa. Jos alkukassaa ei löydy omasta taskusta, yrityksen rahoituskuviot on syytä perata huolellisesti läpi. 

Myös starttirahahakemuksen liitteeksi tarvitaan lainalupaus, jos ulkopuolisen rahoituksen saanti on edellytys yritystoiminnan aloittamiselle.

8. Kannattavuuslaskelman tekeminen – riittävätkö rahavirrat?

Kannattavuuslaskelma on kuvaus yrityksen odotetuista tuloista ja menoista. Se on kriittinen osa-alue erityisesti sellaisille yrityksille, joilla on merkittäviä kuluja ja jotka ostavat tuotteita jälleenmyyntiin. 

Kannattavuuslaskelma antaa yksityiskohtaisen kuvan yrityksen odotetusta taloudellisesta menestyksestä, ja se auttaa ymmärtämään, millaisilla myyntimäärillä voitollista liiketoimintaa voidaan harjoittaa. 

Toisaalta sellaisille palvelualan yrittäjille, joilla on pienet operatiiviset kulut, kannattavuus- tai myyntilaskelman laatiminen voi olla hyvinkin yksinkertainen ja nopea operaatio. Yksityiskohtaisemman kannattavuuslaskelman tekemisessä kannattaa yleensä hyödyntää muokattavia pohjia.

Hyvin laadittu kannattavuuslaskelma auttaa yrittäjää hahmottamaan paremmin sen, miten omat palvelut tai tuotteet kannattaa hinnoitella.

9. Kirjanpidon, laskutuksen ja muiden käytännön asioiden järjestäminen

Yritystoiminnan pyörittämiseen liittyy monia käytännön asioita, jotka voi olla hyvä käydä läpi liiketoimintasuunnitelmassa ainakin lyhyesti. Alla muutamia esimerkkejä:

• Miten kirjanpito ja taloushallinto järjestetään? 
• Ovatko rahoitus- ja vakuutusasiat kunnossa?
• Entäpä muut mahdolliset sopimusasiat?
• Onko yritykselle jo avattu pankkitili?
• Vastaako laskutusohjelma yrityksen tarpeita?

Viimeinen kysymys viittaa siihen, että ihan mikä tahansa laskutustyökalu ei käy, jos asiakkainasi on muita yrityksiä. Verkkolaskujen lähettäminen on nykyään pakollista, jos yritysasiakas niitä vaatii.

Myöskään kirjanpitopalveluita ei kannata ostaa mistä tahansa, jos toimialasi vaatii erityisosaamista esimerkiksi marginaaliverotuksen tai arvonlisäveroasioiden kanssa.

10. Muu mahdollinen lisäinformaatio – jäikö jotain mainitsematta? 

Edellä mainitut asiat olivat yleisluontoinen kuvaus siitä, mitä LTS yleensä sisältää. Toimialasta ja yrityksestä riippuen liiketoimintasuunnitelmassa voidaan kertoa paljon muitakin asioita.

Nämä asiat voivat liittyä esimerkiksi patentteihin, tekijänoikeuksiin, sopimuksiin, strategisiin kumppanuuksiin tai mihin tahansa, mikä millään tavalla voi vaikuttaa yrityksen liiketoimintaan.

Onko liiketoimintasuunnitelma pakollinen?

Mikään laki tai asetus ei velvoita aloittavaa yrittäjää laatimaan liiketoimintasuunnitelmaa. On kuitenkin olemassa tiettyjä tilanteita, joissa liiketoimintasuunnitelman laatiminen tulee käytännössä pakolliseksi.

1. Starttirahan hakeminen

Sinun pitää laatia liiketoimintasuunnitelma ja kannattavuuslaskelmat, jos haet starttirahaa. Starttiraha on yrittäjän henkilökohtainen tuki, jota pitää hakea jo ennen päätoimisen yritystoiminnan käynnistämistä.

Monien alueellisten TE-palveluiden verkkosivuilla kehotetaan käyttämään Oma Yritys-Suomen verkkopalvelusta löytyvää LTS-pohjaa. Samassa paikassa voit laatia talouslaskelmat yrityksellesi.

2. Yritysrahoituksen tai -tukien hakeminen

Rahoituksen hakeminen sujuu huomattavasti sutjakkaammin, jos onnistut vakuuttamaan pankin tai muun rahoittajan liiketoimintasi kannattavuudesta. Tähän tarpeeseen vastaa hyvä liiketoimintasuunnitelma ja ennen kaikkea sen sisältämä kannattavuuslaskelma.

Pankkien ja sijoitusyhtiöiden lisäksi myös Business Finland, Finnvera tai Ely-keskus haluavat yleensä katsoa liiketoimintasuunnitelmasi tarkasti läpi, jos haet yritystukia julkiselta sektorilta.

3. Yritystilin avaaminen

Pankit saavat vapaasti valita yritysasiakkaansa, eikä heillä ole velvollisuutta avata yritykselle pankkitiliä. Tilin avaamiseksi pankki vaatii yleensä monia erilaisia liitteitä, joihin myös liiketoimintasuunnitelma voi kuulua. 

Myös LTS:ää vapaamuotoisempi ja lyhyempi yrityksen toiminnasta kertova kuvaus voi aivan hyvin kelvata – pankkien liitevaatimuksissa on eroja. 

Pankki haluaa joka tapauksessa tietää, millaista liiketoimintaa yrityksesi tulee harjoittamaan ja kuinka paljon rahaliikennettä tilillä tulee arviolta olemaan.

Milloin liiketoimintasuunnitelmaa ei välttämättä tarvita?

Jos yritystoiminta on hyvin pienimuotoista tai sivutoimista, ei liiketoimintasuunnitelman laatiminen läheskään aina ole välttämätöntä. 

Ainakaan kovin kattavan LTS:n laatiminen ei ole tarpeen, jos perustat yrityksen vain laskuttaaksesi satunnaisista töistä tai myyt osaamistasi muutamille vakioasiakkaille ilman isoja kiinteitä kuluja.

Mitä enemmän yritystoimintaasi liittyy kuluja ja rahaliikennettä, sitä tärkeämpää liiketoimintasuunnitelman ja erityisesti kannattavuuslaskelmien tekeminen yleensä on.

Yritystilin avaamisen yhteydessä pankki voi vaatia jonkinlaista kuvausta yritystoiminnasta myös sivutoimiselta yrittäjältä, mutta varsinaista liiketoimintasuunnitelmaa suppeampi asiakirja riittää usein mainiosti.

Mistä löydän hyvän liiketoimintasuunnitelmapohjan?

Liiketoimintasuunnitelman voi laatia alusta asti itse, mutta valmiin LTS-pohjan käyttäminen helpottaa yleensä urakkaa huomattavasti. LTS-mallin hyödyntäminen edesauttaa myös sitä, että liiketoimintasuunnitelman sisällössä on huomioitu kaikki olennaisimmat asiat. 

Erilaisia pohjia on verkossa lukuisia niin Word-, pdf- kuin Excel-tiedostoina. Oma Yritys-Suomi -palvelusta löytyvä LTS-pohja on hyvin suosittu, sillä TE-palveluiden verkkosivuilla kehotetaan starttirahan hakijaa laatimaan liiketoimintasuunnitelma kyseiseen pohjaan. 

Palvelu ohjaa aloittavaa yrittäjää liiketoimintasuunnitelman tekemisessä, ja lopuksi valmis suunnitelma on ladattavissa pdf-tiedostona – alla esimerkkikuva. Oma Yritys-Suomen ilmainen liiketoimintasuunnitelmapohja sisältää erillisen osion talouslaskelmille. Palveluun kirjautumiseen tarvitset verkkopankkitunnukset, mobiilivarmenteen tai varmennekortin.

Myös Uusyrityskeskus tarjoaa apua kannattavuuslaskelman tekemiseen oman taloussuunnitelmapohjansa avulla. LTS-pohjia löytyy myös lukuisten kaupallisten toimijoiden verkkosivuilta.

Esimerkkejä LTS- ja kannattavuuslaskelmapohjista

• Oma.yrityssuomi.fi (Laadi liiketoimintasuunnitelma suoraan palvelussa)
• Uusyrityskeskus.fi (Aloittavan yrityksen taloussuunnitelma)

Microsoft.com (Erilaisia LTS-malleja)